Yhteenveto historioitsijasta: Ostaisitko näin "luotettavalta ja loistavan asennemaailman omaavalta tutkijalta" eli Markku Mattila mieheltä auton?

Historiantutkijana ja lautamiehenä Markku Mattila ja kommunistinen ideologia tutkijan ja lautamiestyönsä rasitteena

Tieteellinen objektiviteetti punaisessa Tampereen yliopistossa arvossaan?

Kommunistisen Che Guevara-maailmankatsomuksen omaava tutkii, Vihreiden listoilla ehdokkaana useissa vaaleissa ja samaan aikaan lautamiehenä Vihreiden hallituksen jäsen neekeri Sylvain Kipre-asiassa 20.6.2005.

Esteellisyyksiä ei ole?

Yhteenveto: Ostaisitko näin "luotettavalta ja loistavan asennemaailman omaavalta tutkijalta" eli Markku Mattila mieheltä auton? - vai epäilisitkö hieman? Neekeri-uskovaiset ovat tuhomme

Rotuhygieenikko Markku Mattilalle raiskaavat ja pahoinpitelevät somalit ovat rasismin uhreja - Missä on näiden raiskaavien ja pahoinpitelevien keskuudessamme loisivien rikollisten uhrien oikeudet?

EIT:n ihmisoikeudet eivät koske: Neekeriuskovaisten juhlat ovat suomalaisten perusoikeuksien yhdenvertaisuuden ja puolueettoman oikeudenkäynnin murhaa

Tampereen ja Turun yliopistojen rotututkija ja historioitsija Markku Mattila rasismi olkoon hyväksytty suomalaisia kohtaan - Eläköön neekeriys ja neekerien tekemät rikokset! On vain hyvä että neekerit ovat löytäneet itsestään neekeriyden jolla voivat rahastaa ja kusettaa tyhmiä suomalaisia ja muita eurooppalaisia monikulttuuriuskovaisia

Rikolliset neekerit saavat nauraa kulttuuriamme rikastavaa rikollisen neekerin nauruaan rauhassa, kun monikulttuuriuskovaiset nielevät paksuimmatkin neekerivalheet kuten Tampereen vihreiden hallituksen jäsenen vuodelta 2004 Sylvain Kipren kohdalta.

Sattumalta lautamies Markku Mattila kuului Vihreiden ehdokkaisiin eduskuntavaaleissa 2003 samaan aikaan rikollisen väkivaltaisen mytomaniasta kärsivän neekerin Sylvain Kipren kanssa

- EIT:n takaamaa oikeudenmukaista ja luotettavaa oikeudenkäyntiä Tampereella?

EIT:n ihmisoikeudet eivät koske suomalaisia rikosuhreja:

Tuomari Anja Aulomaa tuomarina ja lautamiehenä Markku Mattila 20.6.2005




Neekeriuskovaisten tutkinnanjohtajien, syyttäjien ja tuomarien juhlat ovat suomalaisten perusoikeuksien yhdenvertaisuuden ja puolueettoman oikeudenkäynnin murhaa

Markku Mattila : Neekeri Sylvain Kipre ja Rosa Meriläisen kiima-aika tuli keskikesällä 2002

Neekeritarinoiden veroinen tarina siitä kuinka Tampereen vihreät hankkivat neekeri Sylvain Aristide Kipren listoilleen eduskuntavaaleihin 2003 jo hyvissä ajoin, sekä Tampereen vihreiden hallituksen jäseneksi 2004

Rosa Meriläisen kiima-aika tuli keskikesällä. Rosa-tyttö alkoi tulla siihen malliin härilleen, että kaikki merkit otolliseen siemennykseen alkoivat olla ilmassa. Tämä tarkoitti sitä, että Rosa Meriläinen ( Maataloustöissä lempinimensä oli Nelli ) vilkuili lähes jokaista kaksilahkeista sonnia sillä silmällä ja römpsä soppaa vuotaen. Vaikka Rosa Meriläinen eli "Nelli" sai päivittäin isännän paksua kullia niin paljon, kun pieni pimpero kesti, alkoi neidin tehdä mieli jotain ihan muuta, ja kiellettyä.

Tilalle oli palkattu heinäkiireiden ajaksi kylillä pyörivä parikymppinen norsunluurannikkolainen musta maahanmuuttajaneekeri Sylvain Aristide Kipre. Kaveri muistutti enemmän koripalloilijaa kuin juoksijaa, mutta yhtä kaikki, kaverin iho oli kuin kiiltävää pikeä ja silmät ja hampaat pilkottivat loimuavan leirinuotion tavoin. Kieliä kundi ei osannut juuri nimeksikään. Välillä se molotti heimokieliään, englantia taipui muutama sana, suomea ei ollenkaan. Kommunikointi oli vaikeaa, varsinkin kun juntti-isäntä osasi suomen lisäksi vain savoa. Kaikki neuvonpito ja ohjeet meni käsimerkein tai piirroksin.

Rosa Meriläinen oli ihaillut tätä nokipoikaa salaa. Eikös sitä niin sanota, että kerran kun mustaa saa, niin sen jälkeen ei muu kelpaakaan. Rosa Meriläinen oli kokeillut kaikenlaista flirttailua. Hän oli mennyt pojun kanssa navettaan ilman liivejä ja pikkareita, tunkenut samalla ulkohuussiin ”asioille” kun kaveri oli ollut reiän alla tyhjentämässä alustaa, antanut työn uuvuttamille Afrikan neekeripojalle lihaksille hierontaa, mutta turhaa kaikki. Kaveri oli joko hölmö tai ei ymmärtänyt mitään alapään asioista. Nelli oli jo päättänyt luovuttaa ja tyytyä taas lutkuttamaan isännän paksua jortikkaa, kunnes sitten tapahtui...

Rosa Meriläinen nukkui tuttuun tapaansa alakerrassa isännän vieressä. Emäntä oli puskettu pois nukkumaan ullakon kamariin, että isäntä sai paremmin koulia piikaansa. Rosa Meriläinen kuuli unen ja isännän kuorsauksen läpi askeleet. Sitten peitto kahisi, sitä siirrettiin syrjään ja suuri, lapiomainen koura kietaistiin Nellin suun ympärille. Koura haisi härskille ja vastaroplatulle mulkulle. Pitkä ruumis siirtyi Rosa Meriläisen päälle ja turpeat neekerihuulet nuuhkivat eläimellisesti vaaleaa tukkaa. Käsi siirtyi syrjään ja kouraisi Rosa Meriläisen kiveksi kovettunutta nisää. ”Lopeta…isäntä voi herätä”, Rosa Meriläinen yritti kuiskia, mutta eihän tuo ulkomaaneläjä osannut suomea. Se sanoi jotain nopeasti omalla kielellään ja liikahti. Siinä samalla Rosa Meriläisen yömekko oli nostettu vatsalle ja paskalle haiseva neekeri oli kurkkimassa pienelle pimpulalle. Hammasrivistö kiilui pimeässä, kun musta neekerimies hymyili ja päästi suustaan niljakkaan kielensä. Sillä kielellä olisi pyytänyt vaikka lennosta kärpäsen. Paskallehaiseva neekeri Sylvain Aristide Kipre otti sormensa esiin ja työnsi sen Rosa Meriläinen vittuun, joka oli aivan mehuissa. Pikkupillu litisi ja huokaili suosilmäkkeen tavoin, kun neekerimies pumppasi sormeaan tytön vaginassa, jonka hyvää luistoa oli täydentämässä pari tuntia aiemmin sisään juntatut isännän puurot. Rosa Meriläinen yritti estellä itseään, mutta suusta pääsi pientä vikinää ja likka pyöri sängyssä kuin sisilisko. Musta neekerihullu Sylvain Kipre suuteli häpyhuulia ja työnsi kielensä klitorikselle. Rosa Meriläinen huokasi ja oli jo alkamassa nauttia heimopäällikön hyväilystä, kun samalla sormi vetäytyi pois ja musta mies jolkotteli tiehensä.

Tässäkö se sitten oli, paljon mainostettu musta herkku, Rosa Meriläinen mietti myöhemmin mielessään. Hän oli jo heittämässä kirveen kaivoon, mutta sopivasti seuraavaksi yöksi oli Helunan laskettu aika. Vanha nauta oireili hermostuneesti ja isäntä arveli, että seuraavana yönä voisi pukata heiniin vasikkaa ja joidenkin pitäisi olla sitä avittamassa. Hän määräsi piian ja kesäpojan päivystämään navettaan yöksi. Rosa Meriläinen ei paljoa uskonut mahdollisuuksiinsa. Olihan poju häntä kerran maistanut ja loikkinut pettyneenä tiehensä. Niinpä Rosa Meriläinen ei jaksanut panostaa pukeutumiseensa, vaan veti ylleen navettamekon ja saappaat, ja kietaisi palmikkojensa suojaksi päähän pienen huivin.

Rosa Meriläinen oli istunut jo melkein tunnin parren reunalla ennen kuin paskallehaiseva neekeri Sylvain Kipre läpsytteli paljain jaloin liejuista lattiaa pitkin. Isot sillä oli koivet, kuin räpylät, ainakin neliseiskan jalka. Kenkiähän hän ei käyttänyt, vaan teki kaikki askareet ilman saappaita, yllään vain punaiset Valmetin haalarit. Neekeri oli tapansa mukaan vaitonainen. Kaiveli vaan varpaidensa välejä tai kuopi itseään. Ilta meni odottelun merkeissä, kunnes alkoi poikiminen. Vasikka oli tiukassa ja Nelli sai opastaa neekeriä tovin ennen kuin alkoi onnistua. Vaikeinta oli vasikan vetäminen ja he tekivät sen yhteistuumin. Nelli edessä, neekeri Rosa Meriläisen takana ja aivan kiinni tytössä. Tilanne oli jotenkin eroottinen. Koko ajan haalarinpuntissa oleva musta kyy hiesti Rosan reisiä ja vetämisen tahdissa Rosan vartalo oli painautunut syvälle mustan neekerimiehen syliin. Rosan pieni vittu alkoi elää omaa elämäänsä ja kostua jokaisella vedolla. Viimein vasikka pääsi hengissä maan kamaralle ja neekeri sitä katsoi silmät suurella, selvästi innostuneena uuden elämän syntymisestä.

Neekerin kulli alkoi kasvaa haalareissa ja Valmetti keulia uhkaavasti. Rosa katseli nousevaa telttaa sormi suussa, mutta siinä vaiheessa musta neekerimies oli pääsemässä touhusta jyvälle. Hän tarttui Rosaa kapeasta ranteesta ja näytti elein tyttöä polvistumaan. Tyttö meni kuuliaisesti heiniin polvilleen, mutta neekeri oli edelleen tyytymätön. Hän aukoi kitaansa kuin kala kuivalla maalla ja osoitti sormellaan Rosaa. Siitä piika päätteli, että hänen oli avattava suunsa. Neekeri Sylvain Aristide Kipre oli yhtä hymyä ja suu täynnä hampaita. Hän otti taistelukeihäänsä esiin ja survoi sen Nellin poskeen. Kulli maistui jännältä. Samalla niin trooppiselta, mutta kuitenkin niin etovalta kuin kuollut eläin. Neekeri puski valtavaa melaansa piian nieluun ja poskilihoihin, nauroi iloisesti ja hyväili tytön palmikkoja. Nelli oli ehtinyt hädin tuskin lutkuttaa kyrpää vajaan minuutin verran, kun afrikaani ähkäisi ja täytti tytön nielun harmaalla siemennesteellään.

Sitten kundi nosti tytön seisaalleen ja osoitti tyhjää partta, joka oli päivän töiltä vielä siivoamatta. Nelli otti harjan ja näytti, että alanko siivoamaan parressa olevia heiniä ja lehmänläjiä, mutta musta mies murisi ja puisteli päätään. Hän ei löytänyt sopivia eleitä, vaan otti parvesta kettingit ja näytti niitä piian käsiin. Rosa ymmärsi yskän ja antoi kahlita itsensä parteen selälleen, käsistään kiinni. Rosa Meriläinen kiitti siinä vaiheessa itseään, että oli muistanut aamulla ajella kainalot, sillä ne pilkottivat paljaana nyt navettamekon hihoista.

Norsunluurannikkolainen levitti Rosan paskaiset kintut levälleen ja siirsi navettahamosta syrjään. Tavarits Sylvain Kipre urisi neekerinä siihen malliin, että oli tyytyväinen näkemäänsä. Hän pyöritteli pikimustaa ja punapäistä linkoaan ilmassa, kunnes ohjasi sen pillunhuulille ja siitä sisälle nuoren suomalaistytön tiukkaan vaginaan. Valkoiset jalkapohjat vain vilkkuivat, kun körilään norja vartalo pumppasi tyttöä parressa. Rosa puri hammasta yhteen, kundin suuri aisa sattui hieman. Hän painoi varovaisesti huulensa haalareiden aukosta siintävälle iholle ja maistoi eksoottisen, hieman mausteisen ja apinanleipäpuisen kirpeän aromin, johon sekoittui rehellistä keskisuomalaista lehmänsontaa, aiv-rehua ja sukkamehua. Kundi hikoili vuolaasti miten pidemmälle nussiminen eteni. Välillä musta mies kaappasi Rosann koiven kouraansa ja imeskeli tytön varpaita kiimaisesti. Suuri siitin runttasi spermaimuria ja kongorumpumaiset pallit läiskähtelivät iloisen värikkäästi piian maidonvalkealle maalaisiholle.

Tasangon poika aloitti riemukkaan, hieman kummallisen sadetanssin ennen kuin laukesi. Hän heittäytyi Nellin päälle koko painollaan, ojensi kätensä suoraksi, väänsi lantion kaarelle ja nosti takamuksensa ylös. NEEKERI näytti ryömivän paikallaan ja kuopivan samalla heiniä jalkapohjillaan. Suusta alkoi tulla heimokielistä muminaa, voimistuva sotahuutoa ja pallit aloittivat sellaisen vuoroläiskinnän, että moni rumpali olisi kateellinen. Rosaa näky kiihotti niin paljon, että häneltä pääsi pieni pissasuihku ja tyttö sai orgasmin kouristellen neekerin alla, kuin sisiliskon irtonainen häntä. Koko ajan lehmitytön piiraaseen pursusi kuumaa, Afrikan auringossa kehittynyttä jyvärikasta luonnonjogurttia jota myös spermaksi kutsutaan.

Norsunluurannikkolainen läähätti Rosan päällä, koko ajan suudelleen kiimaisesti Rosan hiuksia ja työntäen pitkää kieltään tytön kurkkuun. Rosa kosketti varovaisesti pojan roikkuvia ja karvaisia neekeripalleja. Muuta ei tarvittu. Hetkessä mustan neekeripojan jööti oli uudelleen käyttövalmis ja hän aloitti raivokkaan nussimisen uudelleen, käännellen Nelliä asennosta toiseen, nostellen jalkoja ja peppua parempiin kulmiin. Pieni pimpsa sai kyytiä, kun renkipoika jyysti kunnolla joka sopen puhtaaksi karstoista pikimustalla anakondallaan. Aina heittäessään ryynit piian sisään toistui sama sadetanssi; huutoa, kuopimista ja vartalon vapinaa. Uudelleen ja uudelleen sinä kesäyönä neekeri tunkeutui Rosan tussuun ja laski liemensä sisään. Hän tuntui kyltymättömältä, mutta minkäs teet kun olet kiinni parressa. Vaikea oli Rosan lähteä poiskaan, kun kädet oli kettingillä kiinni. Piti vaan kuuliaisesti mukautua afrikkalaisen toiveisiin, pyllistellä ja kääntyillä, antaa tisua imettäväksi ja välillä putsata omalla suulla tapolaa spermatipoista.

Aamulla kuuden paikkeilla neekerin vehje ei enää noussut. Hän suukotti kosteasti kiitokseksi Nellin puhkinussittua tussua, joka oli purppuranpunainen ja avonainen kuin kebabilla täytetty pitaleipä. Tosin täytteenä oli jokunen desi vahvaa siemenpuuroa. Kundi päästi Rosan raudoista ja lätkäisi vielä nopeasti piikaa kämmenellä takamukselle.

Kävellessään pillu turpeana ja reidet harallaan talolle, Rosa Meriläinen tiesi kesäkiiman tältä erää olevan nyt ohi. Sen verran paljon oli tämä ulkolainen rotusonni häntä jumputtanut yön tunteina. Väsyneenä Rosa kellistyi vuoteelle, eikä jaksanut edes riisua paskaista ja spermaista navettamekkoa. Hän halusi vaipua uneen ja olikin jo saamassa siitä kiinni, kunnes isäntä nousi vierestä ja pyörähti Nellin päälle. Hän kipusi aivan kasvojen viereen ja ojensi kovana seisovan valkoisen kikkelin Rosa Meriläisen eli Nellin suun eteen sanoen: ”kokeiles pikkuinen huorapiika vaihteeksi miltä se valkoinen mulkku maistuu…aloita nyt lassuttamalla…katsotaan jos tässä jaksettaisiin painia ainakin aamupäivään asti…”

Tampereen historialaitoksen rotuhygieenikko Markku Mattila
Pro valehtelevat ja paskallehaisevat neekerit

Käräjä- ja hovioikeuksiin: Rikolliset somalit ja neekerit on vastaisuudessa kastroitava kuten on ennenkin tehty vastaaville saastaisille rikollisille

Käräjä- ja hovioikeuksiin: Rikolliset somalit ja neekerit on vastaisuudessa kastroitava kuten on ennenkin tehty vastaaville saastaisille rikollisille

Kehotamme ottamaan mallia kansakuntamme oikeusajattelija Seppo Lehdon jo vuosia sitten lanseeraamista ajatuksista:

Kastrointi rikollisille somaleille: Nämä neekerit ja somalit ovat todellisia rasisteja raiskaus- ja pahoinpitelyrikoksksillaan kansakuntaame kohtaan

Vaadimme raiskaaville väkivaltaisille somalirikollisille yhteisvastuullista vankilaa rasismistaan suomalaisia kohtaan, sekä maastakarkottamistaan

Nyt olisi sosiaalinen tilaus saada somaliongelma kuriin syyttämällä näitä rikollisia loisivia somaleita rasismista suomalaisia kohtaan ja saada vankilatuomioonsa koventava peruste, koska rikoksensa kohdistuu eri rotuun

Tamperelainen ajattelija ja vierasperäisiä suosivan itsekkin vastaavan vierasperäisiä suosivan rasismin uhri Seppo Lehto kysyy:

Kansakuntamme keskuuteen tulleet loisivat somalirikolliset olivat toimineet joukkona pahoinpitelyissään ja raiskauksessa, eikö osallisuudesta tuomita samoin kuin yllytyksestä ja teosta?

Nyt olisi sosiaalinen tilaus saada somaliongelma kuriin syyttämällä näitä rikollisia loisivia somaleita rasismista suomalaisia kohtaan ja saada vankilatuomioonsa koventava peruste, koska rikoksensa kohdistuu eri rotuun

Ennen vanhaan toimintakaava olisi ollut seuraava: Joukkovoimaa pahoinpitelyissään ja raiskauksissaan hyväksikäyttäneille somaleille pamppua ja kastrointi, vankilaa ja tuomion jälkeen maastakarkoitus! Vaan miksi nyt ollaan lempeämpiä maahamme tunkeutuneille vierasperäisille, jotka eivät kunnioita alkeellisimpiakaan ihmisoikeuksia?

Oikeutta raiskatuille lapsillemme ja naisillemme! Somaliraiskaajat vankilaan!

Tamperelainen Seppo Lehto Tampere:

Vaadimme somaliraiskaajille yhteisvastuullista vankeustuomiota ja maastakarkoittamista vankeustuomion jälkeen oli raiskaaja kuka vaan ko. joukosta, sillä joukolla toimivat 14-vuotiaan tytönraiskauksessaan

Jollei ko. somaleita saadaan kuriin kehoitamme helsinkiläisiä omiin tulkintoihinsa tunnettuun Lapuan lakiin ko. väkivaltaisten raiskaajasomalien poistamiseksi ... Esirukousten siivittämänä tarvittaessa ajasta iäisyyteen, jollei vankeus kollektiivisena astu voimaan ja maasta heivaamisensa tuomionsa jälkeen.

Viite: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.htm#id1101567

Häpäisyrikos voi jäädä selvittämättä

Helsinkiä syksyllä terrorisoineiden nuorten katuryöstäjien ehkä röyhkein rikos saattaa jäädä selvittämättä. Kaisaniemen puistossa seksuaalisesti häpäisty 14-vuotias tyttö ei kyennyt osoittamaan, kuka käytti häntä hyväksi.

Tyttöä kuultiin oikeudessa ns. pelkääjän kopista. Hän ei halunnut kohdata kasvotusten syytettyjä 17-18-vuotiaita somalinuorukaisia.

Kun tyttöä pyydettiin kertomaan, kuka kolmesta somalisyytetystä oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen, hän osoitti väärää somalisyytettyä.

Uudessa yrityksessä somalikolmikko pistettiin seisomaan riviin pelkääjän kopin lasiseinän eteen. Tyttö ei edelleenkään tunnistanut ulkonäöltä 18-vuotiasta somalisontiaista, jota syytetään törkeän ryöstön ohella hänen hyväksikäytöstään.

Oikeaan osunut tunnistus olisi ollut keskeisessä roolissa syytteen toteen näyttämisessä.

Edes puolustus ei sinänsä kyseenalaistanut tytön kertomusta, mutta syyte pitäisi kyetä kohdistamaan oikeaan somalirikolliseen.

Seppo Lehto kysyy: Vaikka joukolla olivat toimineet, niin niin eikö osallisuudesta tuomita samoin kuin yllytyksestä ja teosta?

Syyskuista ryöstöä Kaisaniemen puistossa sävytti järjetön väkivalta. Uhrina oli tytön lisäksi 16-vuotias poika.

Selvin päin olleet nuoret juttelivat puiston penkillä, kun neljän humalaisen somalinuoren joukko tuli pummaamaan tupakkaa.

- Yksi somalirikollisista sanoi "kato mua naamaan" ja sitten se löi, tyttö kertoi poliisille.

Uhrit heitettiin maahan ja heitä potkittiin päähän. Tyttöä kuristettiin ja häntä revittiin hiuksista.

Sitten joku näistä somalirikollisista käski tyttöä avaamaan housut ja pelotteli, että "kaveri on monta ihmistä tappanut".

- Ne sanoi vaan, että ota housut pois tai he riisuu, uhrina ollut tyttö kertoi.

Verta valuneen tytön housut vedettiin alas ja hänelle tehtiin seksuaalista väkivaltaa. Tyttö kertoi, että hän joutuu yhä käymään terapiassa somalien pahoinpitelyn ja raiskauksen jäljiltä.

Loppukommentti näiden lukuisten vastaavien neekeröinti- ja somalirikollisten runsaan ihmisoikeuksia rikkovan rikollisuuden tähden:

Suomi suomalaisille, Afrikka afrikkalaisille!

Luotettavaa, asenteellisuudesta vapaata (?) kommunistista tutkimustyötä Markku Mattila Vihreä Liitto ja lautamiehenä tulkintoja neekerin hyväksi?

Luotettavaa (? heh, heh;)) asenteellisuudesta vapaata kommunistista tutkimustyötä Markku Mattila Vihreässä Liitossa http://www.vihrealiitto.fi/ ja Tampereen käräjäoikeudessa lautamiehenä, eikä tulkintoja oman puolueensa Sylvain Kipre-nimisen neekerin hyväksi 20.6.2005? ... Toteutuiko EIT:n takaama luotettava oikeudenkäynti kaikilta osin?

Onkohan sama Markku Mattilan tutkimuksen asenteellisuus ongelmana myös Tampereen historialaitoksen tutkimustöissään, jossa väittää tutkivansa "ruotsalaista äärioikeistoa?"

Esittelyvuorossa Tampereen punikkiyliopiston tieteellisesti ja asennevammoista vapaata tutkimusta, missä Vapaussota 1918 yritetään lähteitä kyseenalaistaen ja mukaten muuttaa "sisällissodaksi tai kansalaissodaksi" ymv:ksi ryssäläiseksi kusetukseksi, unohtaen että ryssiä ne oli mitkä täältä lähtökäskyn sai Tuonelaan. Siinä samalla toki meni muutama miehittäjä-Ryssän limppuun ja pyssyyn tarttunut vakaumuksellinen komukka ja kuten sodissa yleensäkin iso kasa ns. viattomiakin, mutta sitä se ei muuta, että kyseessä oli ja on Vapaussosta 1918:

Ohessa viimeisimmät kuulumiset Tampereen punikkiyliopistosta: http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/esittelyt/kuvat/mattila.jpg&imgrefurl=http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/esittelyt/mattila.htm&h=180&w=150&sz=6&tbnid=EQNGERmmXMgJ:&tbnh=96&tbnw=80&hl=fi&start=16&prev=/images%3Fq%3Dmarkku%2Bmattila%26svnum%3D10%26hl%3Dfi%26hs%3Djve%26lr%3D%26client%3Dfirefox-a%26rls%3Dorg.mozilla:fi-FI:official_s%26sa%3DN

			Markku Mattila, FT Akatemiatutkija Huone Pinni B 2098H Vastaanotto: Lukuvuonna 2001-2002 opetuksen yhteydessä ja silloin, kun paikalla laitoksella Puh. 03-3551 6548 (työ), 03-212 4966 (koti) e-mail: markku.mattila@uta.fi Erityiset tutkimus- ja opetusalat: Rotuhygienian (eugeniikan) historia ja siihen liittyvät asiat Aatehistoria Luennoinnin lisäksi opettanut akateemista kirjoittamista ja vetänyt proseryhmiä Julkaisuja: Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti. SHS, Helsinki 1999 (väitöskirja) Uusi uljas ihminen eli modernin pimeä puoli. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä 1998. (Toim. yhdessä Marja Härmänmaan kanssa) Lukuisia artikkeleita koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa Tutkimushankkeita: Suomen rotuhygieenisen sterilointilain 1935-1970 soveltaminen (meneillään eli se, mitä teen nyt) Mielenkiinnon kohteita: Äärioikeisto, erityisesti nyky-Ruotsissa Vihan lietsonta ja ylläpito (kansanmurhista alaspäin), salaliittoteoriat (esim. Siionin viisaiden pöytäkirjat) Takaisin

--------------------------------------------------------------

Historiaa opiskelevan opas

Näillä sivuilla kerrotaan historian opiskelusta Tampereen yliopistossa, opetuksen tavoitteista ja opintojen suorittamisesta. Sivuilla kuvataan laitoksen käytäntöä ja annetaan neuvoja ja vinkkejä opiskelutavoista.

Lähemmin kaikki asiat selitetään opetuksen yhteydessä. Lisätietoja saat myös laitoksen muilta sivuilta, opinto-oppaasta (vanhat 2002-2004 vaatimukset), opetusohjelmasta, laitoksen ilmoitustaululta, opettajilta, kansliasta ja opetuksen sähköpostilistalta.

* Miksi opiskella historiaa?
* Historioitsijan ammattitaito
* Pääaineet, sivuaineet, opintokokonaisuudet
* Opintojen rakenne ja suorittaminen
* Opiskelumuodot (luennot, esseet, seminaarit, tutkielmat)
* Tutkimusprosessi
* Arvostelu ja palaute
* Opiskelu ulkomailla
* Kirjasto

Miksi opiskella historiaa?

Historian opetuksen tavoite on auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa maailmaansa ja erilaisia kulttuureja. Kulttuurien kohtaaminen ja törmääminen, johon ns. globaalisaatio tai Euroopan yhdentyminen johtavat, tuo mukanaan yhä enemmän vaatimuksia käsittää muutosta ja erilaisuutta.

Vaikka opiskelijat opetetaan tutkimaan menneisyyttä, historian opiskelu on tulevaisuuteen katsovaa. Historiatieteen laitos kouluttaa menneisyyttä koskevan tiedon osaajia, jotka sijoittuvat asiantuntijatehtäviin julkiselle tai yksityiselle sektorille, tutkijoiksi, opettajiksi, tiedotusvälineiden ja järjestöjen palvelukseen. Koulutus tähtää siihen, että valmistuneet ovat syvällisesti perehtyneet esineellisen ja henkisen perintömme kerroksellisuuteen. Tämä mahdollistaa pitkän aikavälin muutoksen analysoinnin ja parhaiden ratkaisujen löytämisen vaikeissa päätöksentekotilanteissa.

Historian maisterin tutkinto ei ole ammattitutkinto, mutta se pätevöittää moneen ammattiin. Noin kolmannes historian pääaineopiskelijoista aloittaa uransa opettajana. Historian laitoksen rooli opettajankoulutuksessa on tarjota sellainen tietämys ja asenne historiaan, joka vastaa opettajantyön vaatimuksia, kuten kykyä jäsentää asioita, "yksinkertaistaa" ja esittää niitä sekä käyttää omaa luovuutta historiallisen tiedon havainnollistamiseen. Omalla laitoksellaan opiskelijat oppivat tavan, jolla menneisyydestä voidaan puhua ja sen, miten historia tavoittaa myös tulevaisuuden. Sama koskee toimittajaksi aikovia, jotka ovat toinen suuri tuleva ammattiryhmä opiskelijoiden joukossa. Viimeistään syventävissä opinnoissa korostetaan "tiedon haltijoiden" eettistä vastuuta työssään.

Opettajan ja toimittajan työn ohella ns. "uusi sisältötuotanto" työllistää historian asiantuntijoita. Tähän opiskelijoita valmennetaan sähköisen median opetuksella osana historian opintoja.

Välittömästi ammattiin valmistavaa opetusta on museologian opintokokonaisuus. Se toteutetaan yhteistyössä Kansanperinteen laitoksen ja Tampereen museotoimen kanssa.
----------------------------------------------------------------
HISTORIOITSIJAN AMMATTITAITO ELI HARJOITUS TEKEE MAISTERIN

Harjoitusopetus nojautuu käsitykseen, että historiantutkimuksen ja -kirjoituksen taidon voi oppia vain sitä tekemällä. Johdantokurssilla alkava sekä proseminaareissa, seminaareissa ja tutkimusryhmissä jatkuva harjoitusopetus tähtää luontaisten kykyjen historiatieteelliseen soveltamiseen ja kehittämiseen. Sama pätee kriittiseen lukemiseen: vain tekemällä itse tutkimusta voi oppia arvioimaan toisten laatimia tutkimuksia. Historiantutkimusta harjoittelemalla oppii myös etsimään tietoa. Tiedonetsimisen taito on hyödyllinen kaikilla ammattialoilla.

Kaikki harjoitusopetus on vakuuttavan argumentoinnin ja sen selkeän esittämisen opettelua. Proseminaariesitelmän tekijä kohtaa työssään kaikki historioitsijan työn elementit. Siksi proseminaariesitelmään sovelletaan samoja arviointikriteerejä kuin väitöskirjaan, tietenkin paljon lievemmin. Hyvän historiallisen tutkimuksen ja asiatekstin elementit ovat samalla aloittelijan pitkän tähtäimen tavoitteita. Näitä ei kukaan ole ymmärtänyt ensilukemalta, vaan tutustumalla ja syventymällä niihin omassa työssään - eikä kukaan ole oppinut niitä täydellisesti hallitsemaan.

Hyvän historioitsijan ominaisuudet voidaan luokitella esim. seuraavasti:

* Heuristiikka eli kyky määritellä tutkimustehtävä selkeästi ja muuntaa sen nojalla menneisyyden jäänteitä oman tutkimuksen lähteiksi. Kaiken tutkimuksen lähtökohtana on aina kysymys, joka vähitellen tarkentuu. Tutkittavan ongelman kannalta olennaiset tekijät haetaan esille, ja päättely etenee loogisesti empiiriseen aineistoon nojautuen.
* Kriittisyys
eli kyky arvioida toisaalta lähteiden sisältämää tietoa ja toisaalta historiatieteellisten esitysten antia oman tutkimustehtävän kannalta. Tieteellinen kriittisyys tarkoittaa tiedon perusteiden punnitsemista.
* Laaja-alaisuus
eli kyky ymmärtää eri aikakausien ja eri elämänalueiden omalaatuisuutta ja sitä ilmentävän historiallisen jäänteistön erikoisominaisuuksia.
* Kirjallisen ilmaisun taito
eli kyky kirjoittaa selvästi ja sujuvasti. Yleensä selvästi kirjoitettu on myös selvästi käsitetty. Historioitsijan on osattava kirjoittaa niin, että muutkin ymmärtävät hänen sanomansa

Markku Hyrkkänen


-----------------------------------------------------------------------
Pääaineet, sivuaineet, opintokokonaisuudet

Yliopistossa on vapaa sivuaineoikeus, joten opiskelija voi itse valita mitä opiskelee. Tätä kannattaa käyttää hyväkseen. Historian pääaineopiskelijoiden aineyhdistelmät eli tutkintojen sisältö vaihtelevat paljon. Suosituimpia sivuaineita ovat kasvatustiede, yhteiskuntatieteet, tiedotusoppi ja kielet. Historian ymmärtämisen ja sen tutkimisen kannalta on hyvä perehtyä muiden tieteiden metodeihin, kuten tilastotieteeseen, filosofiaan, taloustieteeseen, sosiologiaan, taiteentutkimukseen jne. On parempi suorittaa sivuaineissa kokonaisia opintoja kuin irtonaisia opintoviikkoja.

Sivuaineilla täydennetään historian opintoja tai hankitaan ammattipätevyys. Opettajan ja toimittajan työn ohella tulevaisuudessa on kysyntää mahdollisimman laaja-alaisesti sivistyneille ihmisille kaikilla aloilla. Historian maisteri voi olla niin tietotekniikan kuin taiteen asiantuntija.

Historiatieteen laitoksen pääaineet ovat:

* Suomen historia ja yleinen historia

Sivuaineena voi suorittaa:

* Talous- ja sosiaalihistoria
* Latinankieli ja antiikin traditio
* Aate- ja oppihistoria
(vanhat vaatimukset 2002-2004)
* Museologia
* North American Studies
-------------------------------------------------------
Opintojen suorittaminen

Historian opinnot koostuvat sekä Suomen historian että yleisen historian opinnoista. Erikoistuminen tapahtuu lopullisesti vasta syventävissä opinnoissa. Aineopinnoissa voi kuitenkin jo keskittyä haluamiinsa erikoisaloihin.

Opiskelussa noudatetaan historian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa. Opiskelija voi kuitenkin suorittaa loppuun aloittamansa opintokokonaisuuden vuosien 2002-2005 opintovaatimuksilla 31.7.2008 asti. Ennen vuotta 2005 suoritetut opinnot voi muuntaa uuden tutkinnon mukaisiksi suorituksiksi.

Opinnot jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen: perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä vastaavalta opettajalta heti, kun opintokokonaisuuksien vaadittavat opintojaksot on suoritettu. Pääsääntö on, että alempi opintokokonaisuus suoritetaan ennen kuin siirrytään ylempiin. Erityisesti on muistettava, että Johdatus historiantutkimukseen -kurssi (P1) on suoritettava ennen proseminaaria, eikä seminaariin voi osallistua ennen proseminaarin suorittamista ja kandidaatin tutkielman jättämistä. Tämä johtuu siitä, että opinnot on suunniteltu loogisesti eteneviksi ja syveneviksi. Tämä helpottaa myös opetuksen järjestämistä ja lukujärjestyksen tekemistä.
Opintojen rakenne

Lyhennelmä historiatieteen laitoksen opetussuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta
Perusopinnot (25 op)

1. Johdantokurssi (oppiaineiden yhteinen) on ensimmäinen tutustuminen historiantutkimuksen ja -kirjoituksen maailmaan, jossa historiankirjoitus problematisoidaan ja kysytään mitä on historia tieteenä. Johdatus tulevien vuosien opintoihin ja oppimistavoitteisiin.

2-5. Historian peruskurssit. Peruskursseilla varmistetaan opiskelijoiden "perustiedot", mutta pääasia on antaa tulkintakehys menneisyyteen ja selittää historiankirjoituksen nykytilaa. Laajoja kursseja kirjallisine tehtävineen.
Aineopinnot (55op, sivuaineopiskelijoille 35 op)

1. Menetelmäopinnot. Menetelmäopinnot koostuvat tiedonhankintakurssista ja metodikursseista. Menetelmäopinnoista pakollinen on proseminaarin yhteydessä suoritettava tiedonhankintakurssi (2 op). Valinnaisista kursseista voi suorittaa osan (enintään 5 op) kirjatenteillä tai kirjoitelmilla opettajan kanssa erikseen sopimalla. Lista kirjallisuudesta on laitoksen kotisivulla. Menetelmäopintoja suositellaan suoritetavaksi yhtä aikaa proseminaarin kanssa.

2. Proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op, sivuaineopiskelijoille proseminaari 8 op). Proseminaariin osallistuminen edellyttää johdantokurssin hyväksyttyä suorittamista. Proseminaarin tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Siinä harjoitellan tutkimuksenteon prosessia ja sen hallintaa, lähteiden käyttöä sekä tieteellistä kirjoittamista. Proseminaarityö on alkuperäislähteisiin perustuva esitelmä, joka opponoidaan. Proseminaari kestää kolme jaksoa, jonka jälkeen pääaineopiskelijat jatkavat neljännelle jaksolle ja tekevät kandidaatintutkielman. Tutkielma on pääsääntöisesti proseminaariesitelmästä palautteen pohjalta laadittu tieteellinen kirjoitelma.

3. Temaattiset erikoiskurssit (30 op, sivuaineopiskelijat 18 op). Temaattisissa erikoistumisopinnoissa perehdytään tutkimuksen erilaisiin lähestymistapoihin ja historian osa-alueisiin. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä joihinkin historian erityisaloihin, tiettyihin teemoihin ja ilmiöihin tai rakentaa monipuolisen vertailevan opiskeluohjelman.
Syventävät opinnot (40 op + tutkielma 40 op, sivuaineopiskelijat 40 op + 20 op)

1. Teoriakursseilla (13 op) paneudutaan historioitsijan työn tietoteoreettisiin ja metodologisiin ulottuvuuksiin historiateoriaa ja historiankirjoituksen historian kautta. Oleellista on historiallisen tiedon merkityksen ja muuttumisen pohtiminen.

2. Seminaarissa (10 op) laaditaan esitelmä, jossa keskitytään erityisesti tieteelliseen kysymyksenasetteluun, argumentointiin ja esitykseen. Neljän jakson laajuisessa seminaarissa aloitetaan tutkielman suunnittelu; seminaariesitelmä voi jo liittyä tutkielmaan.

3. Syventävät erikoistumisopinnot (17 op) sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Niiden tehtävä on tukea pro gradun tekemistä. Opintojen yhteydessä esitetään tutkielman tutkimussuunnitelma.

4. Tieteellinen tutkielma (40 op, sivuaineopiskelijoille 20 op) on itsenäinen näyte kyvystä tehdä tieteellistä työtä. Työt ovat verrattain vaativia ja laajoja. Tutkielman tekoa tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella ja tutkimusryhmillä.

Opintojen tavoitteet ja sisällöt eli ns. kurssivaatimukset on kuvattu opinto-oppaassa (opinto-opas PDF-muodossa). Kukin opintovaatimusten numeroitu kohta eli opintojakso voidaan suorittaa lähiopetuksena. Läsnäolo on pakollinen johdantokurssilla (P1), osassa menetelmäopintoja (A1), proseminaarissa (A3) sekä seminaarissa (S3). Muut opintokohdat voi suorittaa luennoilla ja harjoituksilla, kotiesseellä, kirjatentillä, verkkokursseilla tai muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Laitos järjestää runsaasti lähiopetusta ja ainakin pääaineopiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet suorittaa opintonsa tällä tavalla.

-----------------------------------------------------------------------
Recent publications by the Department of History, Tampere

This list is not complete. For lists of publications by individual researchers, please refer to staff / name of the researcher or Sordino-database.

[ Books ] [ Articles ]
Books (monographs and edited volumes)
2005

Hukka J., Juuti P., Katko T., Pietilä P., Rautanen S-L. & Vinnari E. (eds): Viable Water Governance. Tampere University of Technology. IEEB Report 20.
Juuti Petri & Katko Tapio (eds.): Water, Time and European Cities – History matters for the Futures. 2005 EU. Also in internet: http://www.watertime.net/docs/wp3/WTEC.pdf
Juuti Petri, Sinistä, punaista, mustaa. Näkökulmia Suomen 1930-40-lukujen poliittiseen historiaan. Tampere 2005.
Juuti Petri, Katko Tapio (compiled), City in Time. 2005. http://www.watertime.net/wt_cs_cit_ncr.asp#CiT
Juuti Petri, Kaivot ja Käymälät / Brief History of Wells and Toilets. Text: Petri Juuti & translation and layout: Katri Wallenius. Pieksämäki 2005. Also: Tampere University Press, ePublications: http://tampub.uta.fi/tup/951-44-6251-3.pdf
Keskinen Jouni, Peltola Jarmo, Suodenjoki Sami, Tamperelaiset - Tehdaskaupungin väestö, alue ja asuminen 1918-1940. Tampereen museoiden julkaisuja 79. Tampere 2005.

2004

Hanska Jussi, Salonen Kirsi, Kirkko, kuri ja koulutus - Hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla. SKS Toimituksia 968. Helsinki 2004.
Juuti Petri & Masonen Pekka & Mattila Markku, Praecepta iis, qui rebus gestis student - Opas historian harjoitustöiden laatijoille. 9.uudistettu ja laajennettu laitos, ensimmäinen painos. Juvenes Print, Tampere 2004.
Juuti Petri & Katko Tapio (eds.), From a Few to All - Long-Term Development of Water and Environmental Services in Finland. Pieksämäki 2004. Also: Tampere University Press, ePublications - http://tampub.uta.fi/tup/951-44-6250-5.pdf
Katajala-Peltomaa Sari & Toivo Raisa Maria, Paholainen, noituus ja magia - kristinuskon kääntöpuoli. Tietolipas 203, SKS, Helsinki 2004.
Koivuniemi Jussi, Joen rytmissä: Porin kaupungin historia 1940-2000. Porin kaupunki. Pori 2004.
Krötzl Christian, Pietarin ja Paavalin nimissä. Paavit, lähetystyö ja Euroopan muotoutuminen (500-1250). Historiallisia Tutkimuksia 219. SKS. Helsinki 2004.
Markkola Pirjo (toim.), Suomen maatalouden historia 3. Suurten muutosten aika jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen. SKS, Helsinki 2004.
Masonen Pekka, Leo Africanus: Pengembara Muslim Yang Belum Dikenali Ramai. Johor Bahru 2004: Perniagaan Jahabersa. (in bahasa melayu).
Rajala Juha, Kurittajia ja puukkosankareita. Väkivalta ja sen kontrollointi Kannaksen rajaseudulla 1885-1917. Bibliotheca Historica 87, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2004.
Sarsila Juhani (toim & suom), Daniel Juslenius: Suomen onnettomuus - De Miseriis Fennorum, Helsinki 2004.
Sulkunen Irma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/Helsinki 2004.
Syvänne Ilkka, The age of Hippotoxotai : art of war in Roman military revival and disaster (491-636). Acta Universitatis Tamperensis; 994, Tampereen yliopisto, Tampere 2004.
Tikka Marko, Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. SKS, Bibliotheca historica n:o 90, Helsinki 2004.

2003

Aapola Sinikka, Kaarninen Mervi (toim.), Nuoruuden vuosisata - Suomalaisen nuorison historia. SKST 909, Helsinki 2003.
Andersson Rani-Henrik, WANÁGI WACHÍPI KI¸ The Ghost Dance Among the Lakota Indians in 1890 - a Multidimensional interpretation. Acta Universitatis Tamperensis; 939, Tampereen yliopisto, Tampere 2003.
Hannikainen Juha, Kohti modernia politiikkaa Itävallassa - Otto Bauerin parlamenttistrategia 1907-1923. Acta Universitatis Tamperensis 912, Tampere 2003.
Harjula Minna, Tehdaskaupungin takapihat - Ympäristö ja terveys Tampereella 1880-1939. Tampereen historiallisen seuran julkaisuja XVII, Tampere 2003.
Hietala, Marjatta, Vahtikari, Tanja (ed.), The Landscape of Food: The Food Relationship of Town and Country in Modern Times. Studia Fennica, Historica 4. Finnish Literature Society, Helsinki 2003.
Juuti Petri, Rajala R. & Katko T. Aqua Borgoensis – Lähteet kertovat / Källorna berättar. (Water of Porvoo) Porvoo 2003. (with English summary).
Juuti Petri, Äikäs K. & Katko T. Luonnollisesti vettä. Kangasalan vesilaitos 1952-2002. Saarijärvi 2003 (with English summary Water naturally).
Tommila Päiviö - Korppi-Tommola Aura, Suomen tieteen vaiheet. Yliopistopaino ja tieteellisten seurain valtuuskunta. Helsinki 2003, 324 s.
Kuokkanen Petri, Prophets of Decline: The Global Histories of Brooks Adams, Oswald Spengler and Arnold Toynbee in the United States 1896-1961. Acta Universitatis Tamperensis; 924, Tampere 2003.
Niemi Marjaana & Vuolanto Ville (eds), Reclaiming the City. Innovation, Culture, Experience. Finnish Literature Society, Helsinki 2003.
Kolbe Laura, Mustakallio Katariina, Suvikumpu Liisa, Sihvola Juha, Meillä Euroopassa, Otava 2003, 392 s.
Salonen Kirsi & Krötzl Christian (eds). The Roman Curia, the Apostolic Penitentiary and the Partes in the Later Middle Ages. Acta Instituti Romani Finlandiae vol. 28. Roma 2003.

2002

Antila Kimmo (toim.), Lotjia ja lotjaelämää. Kavassi VII. Savonlinnan maakuntamuseo ja Saimaan purjehdusmuseoyhdistys ry. Mikkeli 2002.
Autio Sari, Suunnitelmatalous Neuvosto-Karjalassa 1928-1941. Paikallistason rooli Neuvostoliiton teollistamisessa. Bibliotheca historica 71. SKS, Helsinki 2002.
Haapala Pertti ym, Ihmisen ja ympäristön aikakirja. 6. uudistettu painos, Edita 2002.
Hanska Jussi, Strategies of the Sanity and Survival Religious Responses to Natural Disasters in the Middle Ages. Studia Fennica, Historica 2. Helsinki 2002. pp. 220.
Hietala Marjatta, Bell Marjatta, Helsinki - The Innovative City. Historical Perspectives. SKS. Helsinki 2002.
Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli. Vastapaino. Tampere 2002.
Kaarninen Mervi, Kaarninen Pekka. Sivistyksen portti - Ylioppilastutkinnon historia, Otava 2002.
Hentilä Seppo, Krötzl Christian, Pulma Panu (toim.), Pohjoismaiden historia, Helsinki 2002
Markkola Pirjo, Synti ja siveys. Naiset, uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860-1920. SKS, Helsinki 2002.
Markkola Pirjo, Mustakallio Katariina, Oikarinen Jarmo, Oikarinen Sari, Salminen Tapio, Eepos, maailmanhistorian käsikirja. WSOY, Porvoo 2002.
Sarsila Juhani, Bitter Lemons. Eulogy of Love and Cyprus. Tampere University Press (Cityoffset, Tampere), xii + 28 pp. Tampere 2002.
Koiranen Antti, Koiranen Sirpa, Sarsila Juhani, Åbrink Håkan (red.), Språk, kultur och retorik. TUTKIVI (Tampereen yliopiston Virtain Kulttuuritutkimusaseman raportteja) 27. Tampere 2002.
Sillanpää Merja, Säännöstelty huvi. Suomalainen ravintola 1900-luvulla. Bibliotheca Historica 72. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2002.
Vares Vesa (toim.), Valta, vapaus, edistys ja kasvatus. Liberaalisten liikkeiden ja liberaalisen ajattelun vaiheita Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvulta 1960-luvun puoliväliin, Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2002, 314 sivua.
R.Berg, R.Hälikkä, P.Raitis & V. Vuolanto (eds), Women, Wealth and Power in the Roman Empire. Acta Instituti Romani 25. Roma 2002.
Vuorinen Heikki S., Tautinen historia. Vastapaino, Tampere 2002.

2001

Historioitsijan arki ja tutkimuksen prosessi. Toim. Sari Autio, Sari Katajala-Peltomaa and Ville Vuolanto. Vastapaino, Tampere 2001. Oppikirja historiaa opiskeleville.
Haapala Pertti (toim), Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta. Vastapaino, Kuudes painos, Tampere 2001.
Juuti Petri. Kaupunki ja vesi. Tampereen vesihuollon ympäristöhistoria 1835-1921. Väitöskirja, Tampereen Yliopisto. Pieksämäki 2001. (RT-Print Oy) http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2001/2001081.html
Kastari Pirkko-Liisa, Mao, missä sä oot? Kiinan kulttuurivallankumous Suomen 1960-luvun keskusteluissa. Bibliotheca Historica 65. Helsinki 2001.
Koskinen Maria, Burning the Body: The Debate on Cremation in Britain, 1874-1902. Tampere 2001.
Korppi-Tommola Aura, Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa. Naisjärjestöjen Keskusliitto 1911-2001, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Jyväskylä 2001.
Salminen Tapio (toim.), Tampere XI tutkimuksia ja kuvauksia. Tampereen historiallisen seuran julkaisuja XVI. Tampere 2001.
Salonen Kirsi, The Penitentiary as a Well of Grace in the Late Middle Ages. The Example of the Province of Uppsala 1448-1527. Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Series Humaniora 313, 2001.
A.M.S.Boethius, Filosofian lohdutus (Juhani Sarsila suom.),. Vastapaino. Gummerus, Jyväskylä, 2001.
Smedman Rainer, Sotureista ja metsästäjistä maanviljelijöitä. Oglalat valkoisen miehen tiellä (1868-1887). Acta Universitatis Tamperensis; 803, 2001
Vares Vesa, Sanan valta. E. N. Setälän poliittinen, yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta, WSOY, Juva 2001, 546 sivua. (yhdessä prof. Kaisa Häkkisen kanssa).
Virtanen Kirsi (ed.), Individual, Ideologies and Society -Tracing the Mosaic of Mediterranean History. European Science Foundation & Tampere Peace Research Institute, Research Report No. 89, 2000, Tampere, joulukuu 2001.

2000

Ahtokari Reijo, Salat ja valat. Vapaamuurarit suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisuudessa 1756­1996. Bibliotheca Historica 54. Helsinki 2000.
Henriksson Kirsi, Suomi ja rajaton rajojen Eurooppa. Muuttoliikkeet Eurooppaan ja Euroopassa kylmän sodan jälkeen. Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimustiedote No.81, 2000, Tampere. (http://www.formin.fi/netcomm/ImgLib/2/38/muutto.pdf)
Kaarninen Mervi, Harjula Minna, Sipponen Kauko, Murros ja mielikuva. Tampereen yliopisto 1960-2000. Tampereen yliopisto & Osuuskunta Vastapaino. Tampere 2000.
Kinnunen Tiina, "Eine der Unseren" und "Königin im neuen Reiche der Frau". Die Rezeption Ellen Keys in der Frauenbewegung des deutschen Kaiserreichs.
Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa. Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys 1870-1939. Bibliotheca Historica 64. SKS. Helsinki 2000.
Linder Marja-Liisa, Saloniemi Marjo-Riitta & Krötzl Christian (toim.), Ristin ja Olavin kansaa. Keskiajan usko ja kirkko Hämeessä ja Satakunnassa (Tampereen museon julkaisuja 55), Tampere 2000.
Juuti P., Rajala R. & Katko T. Ympäristön ja terveyden tähden. Hämeenlinnan kaupungin vesilaitos 1910-2000. Karisto, Hämeenlinna 2000.
Markkola Pirjo (toim.), Gender and Vocation. Women, Religion and Social Change in the Nordic Countries, 1830-1940. SKS, Helsinki 2000.
Masonen Pekka, The Negroland Revisited. Discovery and Invention of the Sudanese Middle Ages. Helsinki 2000: Suomalainen Tiedeakatemia, Humaniora 309, 599 sivua.
Vares Vesa, Varpuset ja pääskyset. Nuorsuomalaisuus ja Nuorsuomalainen puolue 1870-luvulta vuoteen 1918, Historiallisia Tutkimuksia 206. Suomalaisen kirjallisuuden Seura, Helsinki 206, 273 sivua.
Vares Vesa, Puolueen sparraaja. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 40 vuotta, Helsinki 2000, 199 sivua.

Articles
2005

Juuti, Petri S. & Katko, Tapio S.: Hätä ei häviä käymälöitä poistamalla. s.1-7. http://huussi.net/
Hukka J., Juuti P., Katko T. et al.: Science for Water Services and Related Institutions in Hietanen O. (ed), University Partnerships for International Development. Finnish Development Knowledge. FFRC-Publications 6/2005, pp.61-91. Also available in : http://www.tukkk.fi/tutu/Julkaisut/pdf/ffrc_publications_6_2005.pdf
Katko, T.S. and Luonsi, A.A.O. and Juuti, PS (2005) ‘Water pollution control and strategies in Finnish pulp and paper industries in the 20th century’, Int. J. Environment and Pollution, Vol. 23, No. 4, pp. 368–387.
Juuti, PS, Katko T.S, Rajala RP: For the quality of life - evolution of and lessons learnt from water and sanitation services in Porvoo, Finland, 1900-2000. in Natural Resources Forum, Vol. 29, No. 2. (May 2005), pp. 109-119.
Juuti Petri, Mäki Harri, "Vesihuollon historiaa Kapkaupungissa - lyhyt historia 1600-luvulta 2000-luvun haasteisiin", Vesitalous XLVI Nro 5, s. 43-48.
Juuti, Petri, Lahden vesihuollon synty. Sukuset N:o 48, s.14-17.
Juuti, Petri, "Suuren suomalaisen" presidentti Risto Rytin erosta 60 vuotta: pako perikadon edessä vai vastuun kantoa raskaina aikoina? Sukuset s.6-9.
Masonen Pekka, Nimeni on Leijona. Yksilö ja kulttuurien välinen liikkuvuus uuden ajan alun Välimerellä, Historiallinen Aikakauskirja, 2/2005, s. 163-180.
Masonen Pekka, Japanin uudet uskonnot. Käyttäjäystävällisiä kultteja vai maailmanlopun airueita?, Teologinen Aikakauskirja, 4/2005, s. 332-348.

2004

Haapala Pertti, Mitä menneisyys kertoo tulevaisuudesta? Duodecim 2004/14, s. 23-29.
Haapala Pertti, Väki vähenee - maatalousyhteiskunnan hidas häviö. Teoksessa: Suomen maatalouden historia III, SKS 2004. s. 233-254.
Haapala Pertti, Roots as Narrative. Framework 2004/1, pp. 5-6.
Hietala Marjatta, Aller chez le médecin scolaire, boire du lait et faire du sport. L´hygiène - éducation du peuple ou discipline sociale, à travers l'exemple des pays nordiques, in: "Lave-toi...!" Une histoire de l'hygiène et de la santé publique en Europe (In english: "Be clean...!", auf Deutsch: "Sei sauber...!"), Musée d'Histoire de la Ville de Luxembourg, Wienand Verlag, Luxembourg 2004, pp. 286-301.
Juuti, Petri, "Man växer i skitlukten..." Uppkomsten av centrala miljötjänster i Tammerfors. s. 76-101 teoksessa Perspektiv på det industriella i Finland till 1950. Redaktion: Nora Ervalahti, Johan Kylander, Jani Marjanen, Laura Mattsson & Antti Pokela. Historicus r.f:s skriftserie vol.16. Helsingfors 2004.
Juuti, Petri, Environmental History Of Water And Sanitation Services In Tampere, Finland, 1835-1921 in http://www.waterhistory.org/histories/tampere/
Juuti, Petri & Katko, Tapio, Historian hallinta on myös tulevaisuuden hallintaa. Vesitalous 4/2004, s.21-23.
Krötzl, Christian, Pyhimysten vai lääkärien avulla?, in: Andreo Larsen (ed.), Antiikin lääketieteen perintö. Helsinki University Press, Helsinki 2004, 323-343.
Krötzl, Christian, Fama sanctitatis. Die Akten der spätmittelalterlichen Kanonisationsprozesse als Quelle zu Kommunikation und Informationsvermittlung in der mittelalterlichen Gesellschaft, in: Gabor Klaniczay (ed.), Procès de Canonisation au Moyen Âge. Aspects juridiques et religieux (Collection de l'École Francaise de Rome, t. 340), Roma 2004, 223-244.
Krötzl, Christian, Ad sanctos. Saints, miracles and Everyday Life in the Middle Ages. Bilan et perspectives des études médiévales (1993-1998). Actes du IIe Congrès Européen d'Études Médiévales, Barcelone 1999. Fédération Internationale des Instituts d'Études Médiévales. Textes et Études du Moyen Âge 22, Turnhout 2004, 245-264.
Markkola Pirjo, "Hem, bostad, kvarter. Synvinklar på det finska arbetarhemmets historia", Nora Ervalahti & al. (toim.), Perspektiv på det industriella i Finland till 1950 (Helsingfors: Historicus rf., 2004), 38-58.
Markkola Pirjo, "Johdanto: Maatalous jälleenrakennuksesta EU-aikaan", Pirjo Markkola (toim.), Suomen maatalouden historia 3. Suurten muutosten aika jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (Helsinki: SKS, 2004), 14-23.
Masonen Pekka, Puolikuun kihlaus. Toisuskoiset ja islamin suvaitsevaisuus, Teologinen Aikakauskirja 3/2004, s. 259-268.
Masonen Pekka, Ristiretket, rosvoretket, löytöretket, harharetket. Maailmanhistoria ja länsimaiden häpeä, Kanava 7/2004, s. 420-425.

2003

Aatsinki Ulla, Suhteilla puolueeseen - Tampereen seudun kommunistien kontaktit vuosina 1918-1944. Saaritsa, Sakari & Teräs, Kari (toim.): Työväen verkostot. Väki Voimakas 16. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Helsinki 2003.
Aatsinki Ulla, Kommunismi Lapissa. Massa Ilmo & Snellman Hanna, Lappi. Maa, kansa, kulttuurit, 134-135. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 924. Karisto, Hämeenlinna 2003.
Aatsinki Ulla, Tiedonhankintataitojen oppiminen. Poikela Esa & Öystilä Satu, Yliopistopedagogiikkaa kehittämässä - kokeiluja ja kokemuksia, 321-342. Tampere University Press, Tampere 2003.
Annola Johanna, "'Minulle on eläminen Kristus' - uskonto ja yhteiskunnallinen äitiys Emma Mäkisen hyväntekeväisyystyössä", Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran vuosikirja 92. SKHS, Vaasa 2003, 153-178.
Haapala Pertti, Rihkamakansa - Työväestö sivistyneiden silmin 1870-1940. Teoksessa: Suomen kulttuurihistoria III, Tammi 2003, s. 156-177.
Haapala Pertti, Nuoriso numeroina. Teoksessa: Nuoruuden vuosisata. Suomalaisen nuorison historia. SKS 2003, s. 67-86.
Haapala Pertti, The Rise and Fall of Industrial Society. Teoksessa: Reclaiming the City. Innovation, Culture, Experience. FLS. Helsinki 2003, pp. 80-95.
Hietala Marjatta, Food and Nature produce from Finland´s forests during the twentieth century, in: The Landscape of Food. The Food Relationship of Town and Country in Modern Times, Studia Fennica Historica 4, Finnish Literature Society, Tampere 2003, pp. 185-197.
Hietala Marjatta, Transfer of German and Scandinavian Administrative Knowledge: Examples from Helsinki and the Association of Finnish Cities, 1870-1939, in Formation and Transfer städtischen Verwaltungswissens, Hrs Nico Randeraad, Jahrbuch für Europäische Verwaltungsgeschichte 15, Nomos Verlagsgesellschaft, Baden-Baden 2003,109-130.
Hietala Marjatta, Tutkijoiden verkostoista yliopistojen vaihtosuhteisiin kansainvälisten yhteyksien kehittyminen, in Suomen tieteen vaiheet, eds. Päiviö Tommila ja Aura Korppi-Tommola. Helsinki, Yliopistopaino 2003, 127-142.
Hietala Marjatta. Minne menet historiantutkimus? Historiantutkimuksen tila ja tulevaisuus, in Historiallinen aikakauskirja 100 vuotta, Historiallinen aikakauskirja 1/2003,105-112.
Keskinen Jouni. Tampereen väestökehitys 1900-1918. Koskesta Voimaa, Tampereen historian verkkojulkaisu, http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1900-18/vaesto.htm
Korppi-Tommola Aura. Achté, Kalle (s. 73); Adlercreutz, Herman ( s. 87); Ahtisaari, Eeva (s. 163); Aminoff, Cecil (s. 283); Andersson, Claes (s. 297-298); Arajärvi, Terttu (s. 356): Becker, Gösta (s.521); Bergström, Matti (577);Björkesten, Gunnar af (s. 637); Bonsdorff, Bertel von (s. 724-725); Boothe, Helvi (738); Borg-Sundman, Margit (s.755-757); Brofeldt, Simo (s. 812-813); Brommels, Jarl (s. 813-814) teoksessa Suomen kansallisbiografia 1 Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hämeenlinna 2003.
Korppi-Tommola Aura. Castrén Harry (s.145-146), Cedercreutz Axel (s. 179), Donner, Märta (s. 408), Ehrstöm Robert (497-498), Elmgren-Heinonen, Tuomi (552-553), Elo, Oiva (557-558), Eriksson-Lihr, Zaida (635), Eränkö Olavi (658-659) teoksessa Suomen kansallisbiografia 2, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hämeenlinna 2003.
Krötzl, Christian,Die skandinavischen Pilger: Motivation, Alltag und Mentalität, in: Tore Nyberg (ed.), Pilgrimages and Communication in the European North, Odense University Press 2003, 127-140.
Krötzl, Christian,The Arrival of New Religious Orders to the Northern Baltic Sea Region in the High Middle Ages in: Marjo Kaartinen (ed.), Dominicans in Finland and around the Baltic Sea during the Middle Ages. Turun Maakuntamuseo, Raportteja 18, Turku 2003, 19 - 22.
Markkola Pirjo, "Mitä on sekularisaatio?", Harri Melin ja Jouko Nikula (toim.), Yhteiskunnallinen muutos (Tampere: Vastapaino, 2003), 47-61.
Markkola Pirjo, "Blomqvist, Cecilia (1845-1910). Diakonissa, kaupunkilähetyksen uranuurtaja, leprasairaalan johtaja", Suomen Kansallisbiografia 1 (Helsinki: SKS, 2003), 678-679.
Markkola Pirjo, "Cajander, Amanda (1827-1871). Helsingin Diakonissalaitoksen ensimmäinen johtajatar", Suomen Kansallisbiografia 2 (Helsinki: SKS, 2003).
Markkola Pirjo, "Tamperelaisten arkielämää 1900-1918", http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/index.htm
Markkola Pirjo, "Suomalaisen naishistorian vuosikymmenet", Historiallinen Aikakauskirja 1/2003, 53-63.
Markkola Pirjo, "Moninainen maalaisnuoriso", Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (toim.), Nuoruuden vuosisata (Helsinki: SKS, 2003), 129-159.
Masonen Pekka, "Revolution has no use for savants - A Fenno-Egyptian view of Afrocentrism", Afrique & Histoire, no. 1, 2003, s. 169-208.
Mattila, Markku. "Rotuhygienia ja kansalaisuus". Teoksessa Ilpo Helén & Mikko Jauho (toim.), Kansalaisuus ja kansanterveys. Gaudeamus, Helsinki 2003, 110-127 ja 269-272.
Mattila, Markku. "Old Arguments, New Truths: The Picture of the Eugenics Movement Today". Teoksessa Johanna Perheentupa & Kristina Karppi (ed.), Cross-Cultural Encounters: Perspectives on Multicultural Europe. Publications of the Doctoral Program on Cultural Interaction and Integration 7. Graduate School of Cultural Interaction and Integration, Cultural History, University of Turku, Turku 2002, 171-191.
Mustakallio, Katariina. Women and Mourning in Ancient Rome, teoksessa Gender, Cult, and Culture in the Ancient World, Lena Larsson Lovén & Agneta Strömberg (toim.), Studies in Mediterranean Archaeology and Literature 166, Paul Åströms förlag, Sävedalen 2003, 86-99.
Mustakallio, Katariina. Founding the City, Creating Identity, Marriage and Ideology in Rome, teoksessa Reclaiming the City - Innovation, Experience, Identity, Marjaana Niemi & Ville Vuolanto (toim.), Studia Fennica Historica 6, SKS Helsinki 2003, 204-213.
Mustakallio, Katariina. Miksi suremista on säädeltävä? Naisten epävirallinen vallankäyttö antiikin Roomassa, teoksessa Meillä Euroopassa, Otava 2003, 267-284.
Salminen Tapio, Dominikaanit - Tallinna, Viipuri ja Turku. Dominicans in Tallinn, Viipuri and Turku. Dominikaanit Suomessa ja Itämeren alueella keskiajalla - Dominicans in Finland and around the Baltic Sea during the Middle Ages. Turun maakuntamuseo - Turku Provincial Museum, Raportteja - Report 18. Saarijärvi 2003, s. 37-56.
Salminen Tapio, Unknown Hands, Trusted Men. Professional Writing in Finnish Medieval Town Administration. Reclaiming the City. Innovation, Culture, Experience. Ed. by Marjaana Niemi & Ville Vuolanto. Studia Fennica Historica 6. Finnish Literature Society, Helsinki 2003, s. 99-120.
Salonen Kirsi, Zur Kommunikation zwischen der Pönitentiarie und der Provinz von Uppsala. Teoksessa: The Roman Curia, the Apostolic Penitentiary and the Partes in the Later Middle Ages. Edited by Kirsi Salonen and Christian Krötzl. Acta Instituti Romani Finlandiae vol. 28. Roma 2003, s. 23-31.
Salonen Kirsi, Paulus Scheelin puuttuvan peukalon tapaus. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 92 (2002). Vaasa 2003, s. 17-24.
Salonen Kirsi, Paavillisten Saksan-lähetystöjen arkistot ja historiantutkimus. Historiallinen Aikakauskirja (4/2003), s. 603-610.
Salonen Kirsi, Uhreja ja väärintekijöitä: Dominikaanit suomalaisessa penitentiariaattimateriaalissa myöhäiskeskiajalla - Victims and Sinners: Finnish Dominicans of the Late Middle Ages in the Archives of the Papal Penitentiary. Teoksessa: Dominikaanit Suomessa ja Itämeren alueella keskiajalla - Dominicans in Finland and around the Baltic Sea during the Middle Ages. Turun Maakuntamuseo, Raportteja 18 - Turku Provincial Museum - Report 18. Saarijärvi 2003, s. 113-126.
Salonen Kirsi, Armon Laaksosta Armon Lähteille. Teoksessa: Pyhä Birgitta. Euroopan suojeluspyhimys. Toimittaneet Päivi Setälä ja Eva Ahl. Helsinki 2003, s. 160-165.
Salonen Kirsi, Päivätty Roomassa ja Avignonissa - Suomea koskevia dokumentteja Vatikaanin arkistosta. Arkistolaitos 2002. Helsinki 2003, s. 78-91.
Salonen Kirsi, Garp, Arvidus Jacobi (1240-luku - 1480-luku), arkkiteini. Grisfot, Magnus Laurentii (noin 1450 - 1502), arkkiteini. Lille, Arvidus Petri (mainitaan 1498 - 1520), arkkipresbyteeri. Petrus de Abo (K 1347), paavillinen penitentiaari. teoksessa Suomen kansallisbiografia, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hämeenlinna 2003.
Sarsila Juhani, Johdatusta antiikin sensuuriin (8 s.); verkkojulkaisu, Helsingin yliopiston kirjasto 2003. http://www.lib.helsinki.fi/julkaisut/kirjatietoverkkojenmaailmassa/sarsila1.html
Sarsila Juhani, Loppusanat kolmanteen laitokseen. Teoksessa: Toivo Salonen, Filosofian sanat ja konseptit. Toimittanut Eleni Mizaras. Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja 2. Rovaniemi 2003, 323.
Vahtikari Tanja, “Urban Interpretations of World Heritage: Re-defining the City”, teoksessa Reclaiming the City: Innovation, Culture, Experience. Toim. Marjaana Niemi & Ville Vuolanto. Helsinki: Finnish Literature Society, 2003, 63-79.
Vares Vesa, Rajankäyntiä sivistyksen nimissä. Suomalaiset ja Väli-Eurooppa maailmansotien välillä. Historiallinen aikakauskirja 2/2003, s. 248-262.
Vares Vesa, "Der verwundete Löwe". Der deutsche Zusammenbruch 1918-1923 aus der Sicht der finnischen Gesellschaft. Finnland-Studien III. Veröffentlichungen des Osteuropa-Instituts München. Reihe Forschungen zum Ostseeraum, Band 7. 2003.
Vuolanto Ville, Selling a Freeborn Child: Rhetoric and Social Realities in the Late Roman World. Ancient Society, 33 (2003), 169–207.
Keski-Säntti Jouko, Lehtonen Ulla, Sivonen Pauli & Vuolanto Ville, The Drum as map: Western Knowledge Systems and Northern Indigenious Map Making (with ). Imago Mundi, the International Journal for the History of Cartography 55 (2003), 121-125.
Vuolanto Ville, Naiset ja omaisuus roomalaisessa Egyptissä. Roma II (2003), 103-111.
Berg Ria, Hälikkä Riikka & Vuolanto Ville, Hermafrodiittien anatomiaa - keskusteluja Villa Borghesessa. Teoksessa Liisa Suvikumpu (toim.), Meillä Euroopassa. Juhlakirja Professori Päivi Setälälle 20.1.2003. Otava, Helsinki 2003, 101-132.
Vuolanto Ville, Children in Ancient World. A bibliography. http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/BIBChild.htm, 2003.
Vuorinen Heikki S., The origin of Finns. In Lynnerup N, Andreasen C and Berglund J (Ed.). Mummies in a New Millenium. Proceedings of the 4th World Congress on Mummy Studies. Nuuk, Greenland, September 4th to 10th , 2001. Greenland National Museum and Archives and Danish Polar Center 2003: 35-38.
Vuorinen Heikki S., Tautinen Suomi 1800-luvun lopussa. Suomen Hammaslääkärilehti 2003: 10: 287-289.
Vuorinen Heikki S., Ihmisten luut muinaisten väestöjen terveyden kuvaajina. Kirjassa Seppänen L (toim.). Kaupunkia pintaa syvemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan. TS-yhtymä, Suomen keskiajan arkeologinen seura, Turku 2003: 359-370.
Vuorinen Heikki S., Public and private in health promotion in the 19th century Finland. In Kvisvik M and Larsen Ø (Ed.).Health between the private and the public - shifting approaches. An international conference, Oslo, Norway, September 3rd - 7th, 2003. Programme and Book of abstracts. 2003: 114.
Vuorinen Heikki S., Kulkutautien haasteet ihmiskunnalle. Kirjassa Rydman J (toim.). Tiede ja muutosaaveet ja haaveet. Tieteellisten seurain valtuuskunta, Yliopistopaino, Helsinki 2003: 265-279.

2002

Autio Sari, Soviet Karelian Forests in the Planned Economy of the Soviet Union, 1928-37. Teoksessa: Rise and Fall of Soviet Karelia, eds. Antti Laine and Mikko Ylikangas. Kikimora, Helsinki 2002.
Haapala Pertti, Economic and Social History of Tampere. ACTA IALHI XXXII Annual Conference, pp. 28-35. Gent 2002.
Hanska Jussi, ‘Reconstructing the Mental Calendar of Medieval Preaching: A Method and its Limits An Analysis of Sunday Sermons’, in Preacher, Sermon and Audience in the Middle Ages. Ed. Carolyn Muessig. A New History of the Sermon 3 (Leiden Boston Köln, 2002), pp. 293-315.
Hanska Jussi, ‘Hurskas kurjuus? Kerjäläisveljien sosiaalinen eetos 1200-luvulla’, teoksessa Lasaruksesta leipäjonoihin. Köyhyys kirkon kysymyksenä. Toim. Virpi Mäkinen (Pieksämäki 2002), ss. 87-109.
Hietala Marjatta, Perheen merkitys - historiallinen näkökulma. Kokeneet Viisaat. Perhe, voima ja vahvuus 20.9.2001. Tulevaisuusvaliokunta, toim Paavo Löppönen. Studia Parlamentaria 2002, pp.3-12.
Hietala Marjatta, Tutkimuksen rahoitus ja kansainväliset yhteydet, teoksessa Suomen Tieteen Historia 4. Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia 1880-luvulta lähtien , (eds. Päiviö Tommila, Allan Tiitta) WSOY 2002, 492-509, 525-561.
Hietala Marjatta, Fear of Fires. Impact of Fires on Towns in Finland at the Beginning of the 19th Century, Cities and Catastrophes. Villes et catastrophes. Coping with Emergency in European History. Réactions face à l´urgence dans l´histoire européenne, Geneviève Massard-Gilbaud, Harold L. Platt, Dieter Schott (eds.), Peter Lang, Frankfurt am Main, Berlin, Bern, Bruxelles, New York, Oxford, Wien 2002, 141-162.
Hietala Marjatta, Urban history in Finland. In: City of Helsinki Urban Facts /Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu Quarterly/Kvartti 3/2002, pp.14-17.
Henriksson Kirsi, "Algerian immigrants in France: between integration and algérianité, teoksessa On the Multicultural Europe. Publications of the Doctoral Program on Cultural Interaction and Integration, vol. 6, Turku.
Henriksson Kirsi, ”Espanja paljon vartijana”, teoksessa Tiina Kirkas (toim.), Eurooppa ja ihmissalakuljetus. Suomen Pakolaisapu ry, 2002.
Hyrkkänen Markku, Historian merkityksen historia. Teoksessa Meri Heinonen ym. (toim.), Dialogus. Historian taito, Kirja-Aurora, Turku 2002, s. 78-95.
Hyrkkänen Markku, 'The Point of Intellectual History' (arvostelu kirjasta Quentin Skinner, Visions of Politics, Vol. 1: Regarding Method, Cambridge 2002), Finnish Yearbook of Political Thought 7 (2003), 163-80.
Katko T.S, Juuti P.S, & Hukka J.J. 2002. An Early Attempt to Privatize - Any Lessons Learnt? Water International. Vol. 27, no. 2. pp. 294-297.
Juuti Petri, Kaupungit ja vesi. Tekniikan Waiheita 1/2002. s.17-22.
Katajala-Peltomaa Sari, "Erat miraculose illuminata" - Näönpalauttamisihmeitä Thomas Cantilupen ja Nicola da Tolentinon kanonisaatioprosesseissa. Teoksessa Keskiajan rajoilla. toim. Marko Lamberg ja Susanna Niiranen. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä.
Krötzl Christian, Euroopan halki - suomalaiset pyhiinvaeltajat keskiajalla, in: Tuomas M.S. Lehtonen & Timo Joutsivuo (edd.), Suomen kulttuurihistoria I, Helsinki 2002, S. 112-119.
Krötzl Christian, Pohjolan keskiaika, teoksessa Seppo Hentilä, Christian Krötzl & Panu Pulma (edd.), Pohjoismaiden historia, Helsinki 2002, S. 8-69.
Krötzl Christian, "Vade Romam": Birgitta, paavit ja roomalaiset, in: Roma, ed. Jan Rydman (Villa Lanten Ystävien vuosikirja 1), Helsinki 2002, 69-80.
Markkola Pirjo, "Uskonto ja sukupuoli pohjoismaisessa historiantutkimuksessa", Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran vuosikirja 1999-2001 (Helsinki: SKHS, 2002), 143-156.
Markkola Pirjo, "Työläisnaiset kirkossa", Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen ja Päivi Salmesvuori (toim.), Eevan tie alttarille. Nainen kirkon historiassa (Helsinki: Edita, 2002), 172-185.
Markkola Pirjo, "Työväen uskonnolliset tunteet", Elina Katainen ja Pirkko Kotila (toim.), Työväki ja tunteet. Väki voimakas 15 (Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2002), 277-294.
Markkola Pirjo, "Anni ja Anton Huotari: Viipuri, Tampere, Helsinki", Veli Rosenberg (toim.), Tiilileimoja ja lootuksia. Onnittelukirja Tauno-Olavi Huotarille 16.4.2002 (Helsinki 2002), 7-21.
Markkola Pirjo, "Vahva nainen ja kansallinen historia", Tuula Gordon, Katri Komulainen ja Kirsti Lempiäinen (toim.), Suomineitonen hei. Kansallisuuden sukupuoli. Vastapaino, Tampere 2002, 75-90.
Masonen, Pekka. 'Leo Africanus: The Man with Many Names', Al-Andalus-Magreb. Estudios Árabes e Islámicos, VIII-IX, 2002, fasc. 1, s. 115-143.
Masonen, Pekka & Jansen, Jan. 'Une nouveauté: le voyage en l'Amerique d'Abu Bakr II'. Teoksessa: Jan Jansen, Les secrets du Manding. Les récits du sanctuaire Kamabolon de Kangaba (Mali), Leiden 2002: CNWS Publications no. 115, s. 38-41.
Masonen, Pekka. 'Voiko Afrikan historiaa tutkia vain väärin? Afrikanismi, afrosentrismi ja historiantutkijan vastuu', Niin & Näin. Filosofinen aikakauslehti, 1/2002, s. 43-49.
Mustakallio Katariina, Rooman historian kirjoittamisen haasteista, HAik 3/2002.
Mustakallio Katariina, Kuolemankulttuuri ja sukupuoli Roomassa, teoksessa Kuolema antiikissa (SHS 2002 painossa).
Nevala Seija-Leena, Kansakunta pienoiskoossa - Lotta- ja Suojeluskuntaperhe. Teoksessa Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. Toim. Tuula Gordon, Katri Komulainen ja Kirsti Lempiäinen, Vastapaino, Tampere 2002.
Salminen Tapio, Novgorod, Reval and the Finnish Castles - Aspects of Communication and Trade in 1412-1448. Horst Wernicke (Hrsg.) Beiträge zur Geschichte des Ostseeraumes. Vorträge der ersten und zweiten Konferenz der Historiker des Ostseeraumes (SKHO) Katzow 1996/Greifswald 1998. Greifswalder Historische Studien 4.Verlag Dr. Kovac, Hamburg 2002, s. 53-65.
Vares Vesa, Luokka vai aate. Kysymys keskiluokasta ja aatteellisesta liberalismista Suomen Kansanpuolueen syntyessä ja loppuessa 1949-66. Toimittamassani teoksessa "Valta, vapaus, edistys ja kasvatus. Liberaalisten liikkeiden ja liberaalisen ajattelun vaiheita Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2002." Sivut 273-306.
Vares Vesa, Defiers and Compliers. Conservative Parties and Movements, Their Different Mentalities and Lines of Action in Hungary and in Finland between the World Wars. Teoksessa Hungary and Finland in the 20th Century. Eds. Olli Vehviläinen and Attila Pók. Sivut 21-44. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Finnish Literature Society. Hakapaino Oy. Helsinki 2002
Vares Vesa, Foes Who Grew Better With Time: The Image of János Kádár and Urho Kekkonen in the West from 1956 to the End of the 1960s. Anssi Halmesvirran toimittamassa teoksessa "Kádár's Hungary - Kekkonen's Finland. Hungarologische Beiträge 14. University of Jyväskylä. Kopijyvä (Jyväskylä 2002), sivut 15-60.
Vares Vesa, Is This the Top of the Slippery Slope? The British View on the Participation of Communists in the Finnish Government 1956-1968. Scandinavian Journal of History, Vol. 27, No. 3, 2002.
Vuolanto Ville, Male and Female euergetism in Late Antiquity. A Study on Italian and Adriatic Church Floor Mosaics, in R.Berg, R.Hälikkä, P.Raitis & V. Vuolanto (eds) Women, Wealth and Power in the Roman Empire. Acta Instituti Romani 25. Roma 2002, p. 245-302.
Vuolanto Ville, Women and the Property of Fatherless Children in the Roman Empire, in R.Berg, R.Hälikkä, P.Raitis & V. Vuolanto (eds) Women, Wealth and Power in the Roman Empire. Acta Instituti Romani 25. Roma 2002, p. 203 - 245.

2001

Antila Kimmo, Maata ja vettä pitkin -maantiet ja kanavat kulttuurimaisemassa. Teoksessa Rakennusympäristömme, kulttuuriympäristön lukukirja. Toim. Lauri Putkonen ja Irma Lounatvuori. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto. Helsinki 2001.
Haapala Pertti, Väinö Linnan historiasota. Historiallinen Aikakauskirja 1/2001, 25-34.
Hanska Jussi, ’Exemplum historiankirjoituksessa: miten keskiaikaista exemplum-materiaalia on tutkittu ja miten sitä tulisi tutkia’, teoksessa Esimerkin voima. Exemplum ja esimerkillisyys antiikin retoriikasta nykypäivän naistenlehtiin. Toim. Liisa Saariluoma (Turku, 2001), ss. 85-101.
Hanska Jussi,‘The Hanging of William Cragh: Anatomy of a Miracle’, Journal of Medieval History. 27/2 (2001), pp. 121-138.
Hanska Jussi,‘Late Medieval Catastrophe Sermons: Vanishing Tradition or Common Custom?’, Medieval Sermon Studies 45 (2001), pp. 58-74.
Hietala Marjatta, Evakkopolulla. Mikrohistoriallinen katsaus Viipurin läänin Johanneksen pitäjän Kaijalan kylän naisten selvitymistarinaan (On the path of Finnish evacuees. Microhistorical survey of the survival stories of the women in the Kaijala village of the Johannes county in Vyborg). In: Ihmisiä, ilmiöitä ja rakenteita historian virrassa, eds. Jukka Korpela, Tapio Hämynen and Arto Nevala, Festschrift for Professor Antero Heikkinen. Studia Karelica Humanistica 16, Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, Joensuu 2001, pp. 245-256.
Hietala Marjatta, Foundation of Libraries in the Historical Context, in: Finnish Public Libraries in the 20th Century, ed. Ilkka Mäkinen, Tampere University Press, Tampere 2001, 7-19.
Hietala Marjatta, Stadtfreiheit und Kulturaustausch als Konstanten im Wesen der Stadt? Zusammenfassende Bemerkungen, in: Die Stadt im Europäischen Nordosten. Kulturbeziehungen von der Ausbreitung des Lübischen Rechts bis zur Aufklärung, hrsg. von Robert Schweitzer und Waltraud Bastman-Bühner, Aue-Stiftung, Helsinki und Lübeck 2001, 319-334.
Hietala Marjatta, Katastrofit kaupungeissa - historiallinen näkökulma, in AcademiaScientiarum Fennica/Suomalainen tiedeakatemia. Vuosikirja 2000, Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 2001, 195-208
Henriksson Kirsi, ”Kun politiikka muuttuu historiankirjoitukseksi - lähihistorian haaste”, yhteisartikkeli Pirkko-Liisa Kastarin kanssa teoksessa Historioitsijan arki & tutkimuksen prosessi, toim. Sari Autio et al. Tampere: Vastapaino, 2001.
Jaakkola Jouko, Viktor oli Nokia-yhtiön ensimmäinen työntekijä. Teoksessa Nokia - talonpoika teollisissa saappaissa. Pesämuna Oy. Tampere 2001.
Jaakkola Jouko, Tyyntä myrskyn silmässä. Nokia ja Ylä-Satakunta nuijasodan pyörteissä. Teoksessa Tampere: Tutkimuksia ja kuvauksia XI. Tampere 2001, s. 233-246.
Katajala-Peltomaa Sari. Tulkinnan kerrokset - tutkimuskohteena antiikin ja keskiajan perhe. Teoksessa Historioitsijan arki & tutkimuksen prosessi. Toim. Sari Autio, Sari Katajala-Peltomaa, Ville Vuolanto. Vastapaino. Tampere.
Katajala-Peltomaa Sari. Johdanto. Teoksessa Historioitsijan arki & tutkimuksen prosessi. Toim. Sari Autio, Sari Katajala-Peltomaa, Ville Vuolanto. Vastapaino. Tampere.
Katajala-Peltomaa Sari. Ongelma, oivallus ja onnistumisen ilo. Teoksessa Historioitsijan arki & tutkimuksen prosessi. Toim. Sari Autio, Sari Katajala-Peltomaa, Ville Vuolanto. Vastapaino. Tampere.
Krötzl Christian, Über die Ostsee: Pilger und Studenten als Faktoren des Kulturtransfers im Mittelalter, in: Robert Schweitzer (Hg.), Die Stadt im europäischen Nordosten (Veröffentlichungen der Aue-Stiftung 12), Helsinki 2001, S. 131-152.
Krötzl Christian, Religion and Everyday Life in Scandinavian Later Middle Ages, in: Per Ingesman & Thomas Lindkvist (edd.), Norden och Europa i middelalderen, Rapporter til Det 24. Nordiske Historikermoede, Arhus 2001, S. 203-215.
Krötzl Christian, Institutum Romanum Finlandiae: Geschichte und Hintergrund, Wissenschaftliche Tätigkeit, in: Der Neue Pauly. Enzyklopädie der Antike, Band 15/1, Stuttgart 2001, Sp. 681-684.
Markkola Pirjo, "Kanada - työväenhistorian Klondike". http://www.helsinki.fi/jarj/thpts/kanada.HTM
Markkola Pirjo, "Lutheranism and the Nordic Welfare States in a Gender Perspective", Kvinder, køn og forskning 2/2001, pp. 10-19.
Markkola Pirjo, "Women, Lutheranism and the Nordic Model", Hilda Rømer Christensen, Urban Lundberg & Klaus Petersen (red.), Tryghed, lighed og frihed - vision og realitet i nordisk velfærdspolitik. (Århus: Jysk Selskab for Historie, 2001), pp. 236-260.
Masonen Pekka. 'Japani vuonna nolla', Historiallinen Aikakauskirja, 3/2001, s. 302-11.
Masonen Pekka. 'Kuinka minusta tuli neekeri eli miksi Afrikan historiaa pitää tutkia Suomessa?', Tiedepolitiikka, 2/2001, s. 55-59.
Mustakallio Katariina, Antiikin kulttuurin tutkimuksesta, sukupuoli, väkivalta ja kuolema, teoksessa Kulttuurihistoria, Johdatus tutkimukseen, SKS, Tietolipas 175, Helsinki 2001.
Peltola Jarmo, Lehtonen Heikki, Aho Simo and Renvall Mika, Did the Crisis Change the Welfare State?, In Kalela, Jorma, Kiander, Jaakko, Kivikuru, Ullamaija, Loikkanen, Heikki A., Simpura, Jussi (eds.) (2001): 1990s Economic Crisis. The Research Programme of the Academy of Finland: Down from the heavens, Up from the ashes The Finnish economic crisis of the 1990s in the light of economic and social research.. VATT publications 27:6. Government Institute for Economic Research. Helsinki. VATT 2001.
Peltola Jarmo and Häkkinen Antti, On the Social History of Unemployment and Poverty in Finland 1860-2000, In Kalela, Jorma, Kiander, Jaakko, Kivikuru, Ullamaija, Loikkanen, Heikki A., Simpura, Jussi (eds.) (2001): 1990s Economic Crisis. The Research Programme of the Academy of Finland: Down from the heavens, Up from the ashes The Finnish economic crisis of the 1990s in the light of economic and social research.. VATT publications 27:6. Government Institute for Economic Research. Helsinki. VATT 2001.
Peltola, Jarmo, Tiilenpolttaja Kivelän perheen lama, Elämän muotoja, Antti Häkkisen juhlakirja. Matti Hannikainen ja Mikko Salavuo (toim) , Helsinki 2001.
Salminen Tapio, Viertiö Sari, Rihtniemi-Rauh Anne, Lampolahti Janne, Ulvila maisemassa. Ulvilan kaupunki ja Satakuntaliitto, Tampere 2000, s. 17-52. (Ulvila landscape. An inventory of historical maps concerning the medieval town of Ulvila and its site in the later days).
Salminen Tapio, Valta ja hallinto uuden ajan alun Suomessa. Tampere XI tutkimuksia ja kuvauksia. Toim. Tapio Salminen, Tampereen historiallisen seuran julkaisuja XVI. Tampere 2001.
Salminen Tapio, Mit Schrift und Mund: Schriftlichkeit in die Kommunikation des Revaler Rats Von Stadtschreiber Hermannus bis Joachim Muter (1374-1456). Die Stadt im europäischen Nordosten: Kulturbeziehungen vom Lübischen Recht bis zur Aufklärung. Hrsg von Robert Schweitzer und Waltraud Bastman-Bühner. Veröffentlichungen der Aue Stiftung 12. Helsinki und Lübeck 2001, s. 153-168.
Vares Vesa, Conservative Radicalism as Part of the Youth Revolt in the Finland in the 1970´s. http://aarhus2001.hum.au.dk/abstractsogpapers.html

2000

Antila Kimmo & Nenonen, Marko, Relief Works, The World Bank and Private Business: Building Highways in Finland. Scandinavian Economic History Review 2000/2. Vol. 48. s. 47-71.
Antila Kimmo & Nykänen, Panu, Suomen tekniikan historian ja museotoiminnan lyhyt historia.. Tekniikan Waiheita 1/2000. With english summary: A Short History of the History of Technology in Finland.
Autio Sari, Soviet Karelian Forests and the Economic Power of the Centre. Studia Slavica Finlandensia. Editors Natalia Bashmakoff, Paul Freyer. Tomus XVII, Helsinki 2000:157-163.
Haapala Pertti, Suomen kansan historia. Historiallinen Aikakauskirja 3/2000, s. 197-203.
Hanska Jussi, ’William Craghin hirttäjäiset: Erään ihmeen anatomia’, teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa. Toim. Meri Heinonen (Gaudeamus: Helsinki, 2000), ss. 181-206, 233-239 (viitteet).
Hanska Jussi, ’Saarnaaminen keskiajan Hämeessä ja Satakunnassa’, teoksessa Ristin ja Olavin kansaa. Keskiajan usko ja kirkko Hämeessä ja Satakunnassa. Toim. Marja-Liisa Linder, Marjo-Riitta Saloniemi ja Christian Krötzl. Tampereen museoiden julkaisuja 35 (Tampere, 2000), ss. 135-140.
Hietala Marjatta, Damage caused by War in Towns. Helsinki and Rovaniemi in the Second World War. In: Stadtzerstörumg und Wiederaufbau/Destruction and Reconstruction of Towns, Vol 2. ed/Hrsg. Martin Körner, Verlag Paul Haupt, Bern 2000, pp. 301-325.
Hietala Marjatta, Eugenics and Reform of the Marriage Law in Finland. In: The Nordic Model of Marriage and the Welfare State, eds. Kari Melby, Anu Pylkkänen, Bente Rosenbeck and Christina Carlsson Wetterberg, Nordic Council on Ministers, Copenhagen 2000, pp.159-182.
Hietala Marjatta, Helsinki at Exhibitions and Fairs. In: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu Kvartti 2/2000, pp. 46-53.
Hietala Marjatta, Ideat ja ihmiset liikkeellä. Liikenneyhteyksien parantuminen. (Ideas and people on move. The development of traffic infrastructure). In: Kuusan Mäki, eds. Christina Forssell, Pertti Hakala and Pertti Vuorinen, Festschrift for Jussi Kuusanmäki. Helsinki 2000, pp. 81-90.
Hietala Marjatta, Helsinki in the International Context. In: Capital Cities. Images and Realities in the Historical Development of European Capital Cities, ed. Lars Nilsson. Studier i stads- och kommunhistoria 22, Stads- och kommunhistoriska institutet, Stockholm 2000, pp. 97-123.
Henriksson Kirsi, ”Euroopan unioni ja muuttoliikkeet Välimeren alueella Liikkuvuuden edistäminen vai kontrolli?”, teoksessa Tapani Pentikäinen (toim.), Mater Nostra vai Mare Nostrum?, Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tutkimuksia No. 93, 2000, Tampere.
Katajala-Peltomaa, Sari. Devotissime votum fecit - Naisten toiminta pyhimyskulteissa. Teoksessa Ristin ja Olavin kansaa. Keskiajan usko ja kirkko Hämeessä ja Satakunnassa. Toim. Marja-Liisa Linder, Marjo-Riitta Saloniemi, Christian Krötzl. Tampereen museot. Tampere.
Korppi-Tommola, Aura, Fredrika Wetterhoff (s. 578-579) ja Arvo Ylppö (s. 601-606) teoksessa 100 Faces of Finland, SKS 2000.
Krötzl Christian, Miracles au tombeau - miracles à distance: approches typologiques, in: Denise Aigle (ed.), Miracle et Karama. Hagiographies médiévales comparées 2 (Bibliothèque de l'École des Hautes Études Sciences Religieuses, vol. 109), Turnhout 2000, S. 557-576.
Krötzl Christian, Zu Prozessführung, Zeugeneinvernahmen und Kontext bei spätmittelalterlichen Kanonisationsprozessen, in: Dieter R. Bauer & Klaus Herbers (edd.), Hagiographie im Kontext. Wirkungsweisen und Möglichkeiten historischer Auswertung (Beiträge zur Hagiographie, Bd. 1), Stuttgart 2000, S. 85-95.
Krötzl Christian, Linder Marja-Liisa, Ristin ja Olavin kansaa Tampereen Vapriikissa, teoksessa: Marja-Liisa Linder, Marjo-Riitta Saloniemi & Christian Krötzl (toim.), Ristin ja Olavin kansaa. Keskiajan usko ja kirkko Hämeessä ja Satakunnassa (Tampereen museon julkaisuja 55), Tampere 2000, s. 11-16.
Markkola Pirjo, "Promoting Faith and Welfare. The Deaconess Movement in Finland and Sweden, 1850-1930", Scandinavian Journal of History, vol. 25, Nos 1-2, 2000, pp. 101-118.
Markkola Pirjo, "Introduction: The Lutheran Context of Nordic Women's History", Pirjo Markkola (toim.), Gender and Vocation. Women, Religion and Social Change in the Nordic Countries, 1830-1940 (Helsinki: SKS, 2000), pp. 9-25.
Markkola Pirjo, "The Calling of Women. Gender, Religion and Social Reform in Finland, 1880-1920s", Markkola Pirjo (toim.), Gender and Vocation. Women, Religion and Social Change in the Nordic Countries, 1830-1940 (Helsinki: SKS, 2000), pp. 169-206.
Masonen, Pekka. 'Vanhaa ja väärää maantietoa', Historiallinen Aikakauskirja, 2/2000, s. 133-41.
Mustakallio Katariina, Jaloa yksinkertaisuuttako?- Winckelmann ja riemukas antiikki, teoksessa Kivettyneet ihanteet, Eurooppalaisen kulttuurin paluu klassismiin maailmansotien puristuksessa, Jyväskylä 2000.
Mustakallio Katariina, Legendary Women and Female Groups in Livy, Female Networks and the Public Sphere, ACTA IRF XXII, Rome 2000.
Nevala Seija-Leena, Lotta Svärd Suomussalmen paikallisosasto 1921-1944. Teoksessa Suomussalmi Sodissa, toim. Pekka Keränen, Kajaani 2000.
Salminen Tapio , Kirkollinen organisaatio ja maallinen valta keskiajan Hämeessä ja Satakunnassa. Ristin ja Olavin kansaa. Keskiajan usko ja kirkko Hämeesssä ja Satakunnassa. Toim. Marja-Liisa Linder, Marjo-Riitta Saloniemi ja Christian Krötzl. Tampereen museoiden julkaisuja 55. Tampereen museot 2000, 43-50.
Vares Vesa, Historia ja julkisuus - Tiedeyhteisön, maallikon, tiedotusvälineiden ja poliittisen eliitin diskurssissa. Pauli Kettusen, Auli Kultasen ja Timo Soikkasen toimittamassa Jorma Kalelan juhlakirjassa "Jäljillä. Kirjoituksia historian ongelmista. Osa 1" (Turku 2000), ss. 211-240.
Vares Vesa, Das Deutschlandbild in finnischen Schulbüchern. Nationales Land - Land Hitlers - Verlorenes Land - EU-Partner. Teoksessa Zur Neuorienterung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945. Beiträge von Teilnehmern des finnisch-deutschen Seminars - 5. Snellman-Seminar - 19.5.-23.5.1999. AUE-Säätiön Julkaisuja 11. Helsinki 2000. Sivut 59-73.



-------------------------------------------------------------------------